Taideteos 14 vuoden takaa |
Lempeän kevättuulen kanssa kilpaa puhaltaa Keltaisessa talossa muutosten tuulet. Varsinaisesti talossa ei tuule, eikä sitä pienet tuulet edes heiluttele, mutta lähinnä talon emäntään on muutosten tuulet puhaltaneet, mutta ei onneksi kuitenkaan heilutelleet!
Eli viimein koitti tuo odotettu päivä, että sain palata sairauslomalta takaisin töihin! Pitkän loman jälkeen olisi turvallista palata tuttuun työpaikkaan, mutta nyt tuuli oli kääntänyt purjeitani talven aikana ja minulla oli edessä uusi työpaikka ja uudet haasteet.
Tuntui tosi mukavalta lähteä purjehtimaan kohti uusia haasteita, mitä ne sitten ovatkaan, en itsekkään vielä ihan tarkalleen tiedä, mutta aika näyttää.
Toisaalta ilmassa oli myös haikeutta, onhan työpaikka ollut minulle yli 20 vuotta lähes toinen koti. Sen hyvää työilmapiiriä ja ihania työkavereita jään kaipaamaan. Työpaikalle on aina ollut mukava ja helppo mennä ja ne ovat asioita, joita todella arvostan.
Tällä viikolla kävin tyhjentämässä työpisteeni ja monenmoiset muistot sieltä laatikoiden kätköistä löytyi. Rakkaimpina olivat omien lasten tekemät kortit, piirustukset ja joulupukille kirjoitetut kirjeet, jotka olin vienyt laatikkoon, kun lapset niitä olivat kotona ovenripaan tontulle jättäneet.
Taidan ensi jouluna hyödyntää näitä kirjeitä! |
On aika tulla ja aika lähteä ja nyt oli minun aikani sulkea tämä ovi ja avata uusia ovia ja löytää niiden takaa uusia haasteita. Olen kiitollinen jokaiselle ystävälle, jonka kanssa olen saanut näinä vuosina tehdä töitä ja kulkea samaa matkaa työn merkeissä. Muistelen lämmöllä monia hauskoja hetkiä ja retkiä. Elämä jatkuu ja nämä vuodet jäävät kirkkaina helminä loistamaan elämäni helminauhaan.