keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Puutarhaunelmia



Ihana kesäsää on hellinyt meitä tällä viikolla! Voi miten tästä lämmöstä ja auringosta nautinkaan. Tänään söin aamupalaa terassilla ja miten ihanalta se tuntuikaan talven jälkeen. Aurinko paistoi ja oli lämmintä, lintujen viserrys oli uskomaton. Tämä on kesää ja elämää parhaimmillaan!

Tokihan siinä terassilla istuessani tuli "hieman" silmäiltyä pihamaata ja aika nopeasti palasin karuun todellisuuteen. Aika paljon olisi hommaa tehtävänä, mutta hiukan vielä työntekoa tämä liikuntarajoite haittaa. Sen vuoksi päätin, että jokainen tekee sitä mihin kykenee ja mitä osaa!
 Minähän osaan suunnitella ja shoppailukin jo sujuu melko mukavasti. Suunnaksi siis puutarhamyymälä, tai itseasiassa taisi niitä sitten kertyä kolme eri puutarhaa, kun vauhtiin pääsin.
Uskomatonta kukkaloistoa joka paikassa ja kesäkukkavalikoimat parhaimmillaan.

Äitini on innokas puutarhaihminen ja hänen puutarhansa onkin aina kesäisin niin kaunis. Toki hän viettää siellä paljon aikaa ja hoitaa kukkiaan ahkerasti. Myös hänen äitinsä, eli minun mummi oli aikoinaan yhtä innokas puutarhuri. Muistan ne monet lapsuudenkesät, jotka vietin hänen kanssaan siirtolapuutarhalla ja siellä sitä kauneutta riiitti. Yhdellä puutarhalla olikin tänään Bellistä, kukkaa joka tuo mieleen nuo lapsuudenkesät. Mummilla niitä kasvoi pitkän pihakäytävän molemminpuolin. Olen itsekkin joskus yrittänyt sitä kasvattaa, mutta huonolla menestyksellä.


Bellis, kaunokainen

Jostain kumman syystä tuntuu, että tämä puutarhurin taito on hypännyt suvussa ainakin minun kohdalla ohi. Pidän puutarhasta ja kukista, mutta aina se innostus hiipuu kesän edetessä. Näyttäisi nyt ainakin tällä hetkellä siltä, että tyttäristä nuorempi on saattanut periä tämän puutarhainnostuksen, hyvä niin!






Tänään ei sitten mukaan tarttunut vielä yhtään kesäkukkaa, mutta Keltaiseen taloon muuttaa tänä kesänä mustikkapensaat Aino ja Alpo, sekä hieman eksoottisempi tuttavuus Goji-marja. En tiedä, kuvaako nämä jotenkin paremmin minun puutarhurintaitojani, kovin ovat ainakin vielä kuivakoita ja vähemmän kauniita. Töistä tullessaan isäntäkin ihmetteli, että mitä karahkoita olen hankkinut! Onneksi myyjä antoi näille kasvuunlähtötakuun! Nyt vain odottelen kasvulaatikoita, että pääsen istutuspuuhiin, tilaus on jo jätetty, joten niitä odotellessa....

  
Aino, Alpo ja Goji



1 kommentti:

  1. Ihania. Tämän postauksen kannustamana lähdimme käymää Salon puutarhalla, siellä en ollut koskaan käynyt. Minu saaliini oli aika vaatimaton, mutta ostin aivan ihanan keijunmekon.

    VastaaPoista