maanantai 24. maaliskuuta 2014

Keskeneräiset projektit, osa 2



Aurinkoista maanantaita!
Kuten on jo aiemminkin käynyt ilmi, olen innokas aloittamaan yhtä sun toista ja niitä keskeneräisiä projekteja sitten löytyy jos minkälaista. Yksi sellainen on valokuvat. Ennenhän valokuvia teetettiin ja sitten niitä oli tarkoitus laittaa albumeihin, joita on sitten mukava selata vuosien päästä, kun kuvat on siististi järjestyksessä ja niissä on kivat kuvatekstit, eikä tarvitse kampauksen tai vaatetuksen perusteella miettiä, mikä vuosi oli kyseessä. Mutta, eihän olisi keskeneräisiä projekteja, jos näin olisi tapahtunut :)
Valokuvia löytyy pienistä pahvilaatikoista, valokuvapusseista, CD-levyiltä, muistitikuilta ja -korteilta, tietokoneelta ja ties mistä. Onhan niitä toki albumeissakin, ei tämä projekti niin toivoton ole :)
Osa kuvista on sitten laitettu sellaisiin 80-luvun "käteviin" tarra-albumeihin, joista ajan saatossa on liima kuivunut pois ja kun sivua käännät, tippuu kuvat tarran välistä pois. Tässähän sitä jo perusteita onkin tälle projektille, jossa tarkoituksena on järjestää valokuvia. En sano, että valokuvat, koska pahoin pelkään, että tämä pitkäkään sairausloma ei siihen kuitenkaan riitä. Sen verran tätä "projektipäällikköä" tunnen ;)




 

Aloitin tyttärien päiväkoti ja koulukuvista. Olin hankkinut onneksi jo jokunen vuosi sitten siihen tarkoitukseen molemmille albumit, joihin ne sitten ajattelin laittaa kaikki samojen kansien väliin. Niitä koulukuvapussejahan sitten oli ja kaikista pusseista löytyy tietenkin ihan kaikki kuvat, mitä pakettiin on laitettu, eihän nyt mitään kuvia ole hennonut palauttaa :) Onneksi kaikki kuvat olivat tallessa ja sain kuin sainkin molempien tyttöjen albumit järjestettyä ja ihan valmiiksi asti! Täytyy myöntää, että ihan ilman kyyneleitä ei tämä onnistunut, niin monet ihanat muistot sieltä nousi mieleen ja ihmetys siitä, mihin nämä vuodet ovat menneet.



 



Seuraavaksi olikin sitten vuorossa omat koulukuvat. Muistoja, muistoja sisälsi nekin kuvat ja paljon! Kuvista löytyi niin kaverit, koulukiusaajat, kuin ensirakkauskin, joka tietenkin oli se hieman pahis ja kaikkien tyttöjen ensirakkaus :) Kaikkien nimi vielä onneksi muistui mieleen, vaikka useimpia ei ole tavannut kouluvuosien jälkeen ja onhan joukosta jo muutamia poistunutkin. Näin se elämä vain menee...





Kaikkinensa olen erittäin tyytyväinen tähän aloittamaani projektiin, joka siis jatkuu edelleen. Sain järjestettyä paljon ja kaikki kuvat kuivuneista tarra-albumeista on nyt turvallisesti uusissa kansissa ja kuvatekstit siirretty mukana. Tästä on hyvä jatkaa! Pöydällä odottaa nyt muutama laatikko, jonka syövereihin uppoan seuraavaksi. Sieltä löytyykin sitten hieman uudempia, lähinnä tyttöjen kuvia. Yksi valokuvakirja on koottu muistitikuilla olevista kuvista ja se lähtee tilaukseen, joten kyllä kohta on Keltaisen talon valokuvat järjestyksessä! Tai, ainakin osa niistä :)

2 kommenttia:

  1. Sama puuha on täälläkin. Tosin J osti skannerin ja skannasi kaikki negatiivit kuusikymmentäluvulta tähän päivään koneelle ja sitten levylle. Kymmenentuhatta negaa ja diat on vielä skannaamatta. Onneksi nyt alkaa venehommat ja tuo työ jää ensi talveen. Muuten sain vuosi sitten meidän hääkuvat kansioon ja niistä häistähän on jo jokunen vuosi.(meidät vihittiin 79)

    VastaaPoista
  2. Homma on kyllä kieltämättä aika kova ja aikaavievä, mutta palkitsee kyllä. Mulla ainakin se vaatii myös sen tietyn fiiliksen, että saa homman alulle.

    VastaaPoista