Me virittäydyimme tunnelmaan jo perjantai-iltana täällä kotona, kun tekstailimme sankarille erilaisia kylttejä ja lakanoita, joita vietiin niin sankarin pihalle yöllä, kuin hiihtoladun varrelle.
Nämä juhlat olivat sankarinnäköiset ja ne alkoivatkin jo aamupäivällä vaatimattomasti 50 kilometrin hiihdolla! Jokainen tietenkin hiihti oman kuntonsa mukaan, mutta reilu 10 henkeä kuitenkin hiihti tuon koko matkan juhlakalun seurana. Onneksi tämä hiihto ei ollut mikään "pääsylippu" varsinaiseen juhlaan, koska silloin olisi minulta ( ja monelta muultakin ) jäänyt juhlat väliin!
Varsinaisessa juhlassa oli tarjolla hyvää ruokaa, juomaa ja ohjelmaa. Leppoisaa yhdessäoloa ja illan edetessä myös karaokea.
Tällaisissa juhlissahan on tapana muistella menneitä vuosia ja sattuneita tapahtumia, niin myös näissä juhlissa. Itsekkin siinä tuli mietittyä, miten elämä menee nopeaan ja juhlan aiheet muuttuvat. Tuntuu, että vastahan elettiin aikaa, jolloin juhlittiin ystävien häitä ja lasten syntymistä, sitten tuli vuoroon lukuisat lasten syntymäpäivät, rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat ja ammattiinvalmistumiset.
Nyt eletään aikaa, jolloin juhlitaan 50v. juhlia useampaan kertaan muutaman vuoden sisällä.
Jotakin on kuitenkin muuttunut vuosien varrella, kun viisikymppiset eivät ole lainkaan niin vanhoja, kuin esimerkiksi 25 vuotta sitten :) Tämän totesi myös eilinen päivänsankari kertoessaan, että muistaa kun 24 vuotta sitten oma isänsä joka nyt juhli nuorekkaana mukana, täytti 50 vuotta ja tuntui, että isä on jo niin vanha.
Muistan itsekkin nuorena, kun joku sukulainen täytti tuon 50v. oli tavallinen lahja kiikkutuoli. Näissä juhlissa ei näkynyt kiikkutuolia, eikä tämä sankari siihen kyllä ehtisi istuakkaan ja tämän tiesivät myös Ystävät, koska sai lahjaksi hänelle paljon paremmin sopivan, harrastukseen viittaavan puutuolin.
On ihana, kun joku näkee vaivan ja järjestää juhlat. Juhlat ovat niin mukavaa piristystä arkeen ja niitä on mukava muistella vielä monta kertaa jälkeenpäin. Kiitos mukavista juhlista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti